Noniin, eka postaus! Jännittäääää :D

   Dodih, eli tää on Ally Condien Perillä, kirjasarjasta Tarkoitettu joka teki vasta tokassa osassa muhun lähtemättömän vaikutuksen :P Hassua, koska yleensähän ekat osat on niitä parhaita! :D Mut niinpä mä sitten odotin paljon tältä vikalta osalta, eikä jättäny kylmäksi ja aivan yhtä kaunistahan luettavaahan tää oli ku ne edellisetki, mutta loppu jäi vähän auki. Eniveissiin, siitä vaan lukemaan varsinainen arvostelu! (;

 

 

Perill%C3%A4-normal.jpg

 

 

Perillä on kirja, jonka teksti on hyvin kaunista. Kärsimättömille en tosin suosittelisi, koska kirjan kanssa pitää rauhoittua, että siitä saisi enemmän irti. Vaikka itse lauseissa ei edes olisi mitään runollista, jotkut niistä soljuvat kauniisti, kuin runot. 

    Kirjan päähenkilöiltä kadehdin yhtä asiaa: heillä on varsinkin lopussa selkeä päämäärä. Hahmot ajattelevat ja tuntevat vahvasti, ja he ovat valinneet asiat, joihin haluavat uskoa. Hahmot ovat muuten siitä onnistuneita, että heidän persoonallisuutensa on rivien väleissä, niinkuin kaikki kirjassa tuntuu olevan. Huolella luettuna kirja herättää paljon tunteita ja ajatuksia, mutta kirjaa lukiessa pitää ajatella ja havannoida itse.

    Romantiikannälkäisille sen verran, ettei söpöilyä ole pahemmin luvassa, sillä Cassia ja Ky tulevat olemaan suurimman osan kirjasta eri paikoissa. Mutta! Olen itsekin aivan hulluna romantiikkaan, ja tosi sujuvastihan tuo kirja silti meni, sillä juoni ja sen seuraaminen sekä teksti itse koukuttavat - ja pahasti.

    Ally Condie saa ladattua sanoihin, olivat ne sitten kuinka yksinkertaisia hyvänsä, hirvittävästi voimaa. 

    Cassia on ihana hahmo, itselle melkeinpä esikuva, sillä hän jaksaa toivoa ja nähdä maailmassa kauneutta vielä kaiken kokemansa jälkeen.

    Kokonaisuudessaan Perillä on ainutlaatuinen ja kaunis. Se näyttää, että taiteella - oli se millaista tahansa - on merkitystä.